Mejää

Sunnuntaina käytiin Marjon, Runtun ja Vimpan kans mejä-kurssilla Ylitorniolla. Päivä oli melko lämmin joten soijaa pukkasi useampaanki otteeseen :D Ensin käytiin teoriaa läpi, sitten katottiin esimerkkijäljen teko (pienoiskoossa), syötiin ja sitten esimerkkikoira ajo sen mallijäljen. Sen jälkeen tehtiin pareittain omat jäljet, pituus noin 300 m. Jälki ehti vanheta noin 1,5 - 2 h.

Jälki oli merkattu noin 10 m välein joten oli helppo seurata että missä jälki menee ja kuinka tarkasti koira sitä seuraa. En muista että Runtu olis koskaan ollu varsinaisesti veren kans tekemisissä joten oli ihan mielenkiintosta nähä mitä se siitä tuumii. Lähtömakauksella se haisteli tosi kiinnostuneesti ja nuolasiki pari veripisaraa heti lähdön jälkeen. Sen jälkeen se lähti nätisti seuraamaan jälkeä ja merkkasi ensimmäisen makauksen selvästi. Kouluttajan kanssa yhessä todettiin että sitä ei tartte mennä sanallisesti sen kummemmin kehumaan, se voi siitä jopa häiriintyä. Parasta on antaa sille vaan työrauha. Ensimmäisen makauksen kohdalla jäljelle tuli siis 90 asteen kulma ja tällä pätkällä se pari kertaa vaikutti hetkeksi hukanneen jäljen ja kävi molemmilla puolilla vähän kattelemassa ja ihmettelemässä. Mie ajattelin että tulikohan sille väsy ku ei me olla koskaan noin pitkää jälkeä ajettu ja keli oli myös aika paahtava. Jälki-kehotuksella se kuitenki lähti ettimään ja löytyhän se jälki. Näin päästiin toiselle makaukselle ja sen se merkkasi myös selkeästi. Taas 90 asteen kulma ja viimeinen suora ennen kaatoa. Tälle pätkälle se lähti reippaasti ja vähän ajan päästä huomasin kuinka se alko tekemään aika isoa siksakkia samalla kuitenki edeten. Huomautin siitä kouluttajalle ja se sano että se kulkee hajutunnelin reunasta reunaan ja olipa kyllä jännä huomata että kuinka selkeästi se tekiki niin, aivan pisti hymyilyttämään :) Sillä siksakkaamisella päästiin kaadolle joka oli vanha ja kuivunu hirven sorkka. Se ei varsinaisesti aiheuttanu mitään isompia reaktioita, ehkä pientä ihmettelyä mutta ei Runtu siitä varsinaisesti kiinnostunu eikä innostunu. Vähän sitä yhessä ihmeteltiin ja sitte se sai kehuja ja namia taskusta. Hyvä mieli jäi varmasti molemmille. Erityisesti lämmitti mieltä kun kouluttaja sano että se olis melkein valmis koira haavottuneen hirven ettimiseen, vielä pitäis vain harjotella pitempiä jälkiä ja sitä jäljen ettimistä (kun ei ole osottaa lähtöpaikkaa). Selvästiki jälki on Runtun laji. Kaikista lajeista mitä ollaan kokeiltu on jälki ollu sille selvästi ominta, sillä siis jatketaanki :)

Omia mejä-treenejä olis tarkotus pitää jatkossa heti kun sopiva tilaisuus siihen tulee ja tässä välillä tehään tavallista jälkeä. Tänään käytiin Vennissä molempien poikien kans jäljestämässä. En muistanu laskea askelia mutta arvioisin että molempien jälkien pituus oli noin 40 m. Maasto oli vähän hankalaa mulle: korkeaa varvikkoa ja epätasaista maata (vanhoja mettäkoneen jälkiä meni joka puolella) joten en kunnolla nähny että kuinka tarkasti niitä froliceja maasta syötiin. Särö käy ihan kierroksilla eikä ollenkaan malta keskittyä, se haluais vaan kaahata menemään ja sille oliski varmaan aika hyvä jos vois tehä jäljen nurtsille niin että itte näkis kaikki makupalat ja vois tosissaan jarruttaa sitä niille. Runtu teki tuonki hyvin, se meni sen verran rauhallisesti ja varmasti eteenpäin että oletan että se ei kovin montaa askelta kyllä ohittanu. Sille nyt siis pitäis saada pitempiä jälkiä, pitää vaan alkaa vähentämään namien määrää ku en kyllä kovin pitkälle jäljelle pysty niitä kyykkimään..

RKK järkkää yhessä muiden paikallisten seurojen kans mejä-treenit parin viikon päästä, yritän päästä siihen mukaan jos vain aikataulut sopii. Jänskää :)

Täällä taas!

Aikalisä pidetty ja täällä ollaan taas :) Luin tuossa aluksi viimeisimmän blogikirjotuksen ja kylläpä siitä tuntuuki olevan pitkä aika! Silloin pohdin innoissani että onko seuraavaan maanantaihin pitkä aika. Niissä seuraavissa treeneissä käytiin ja niiden sisällöstä en ihan mahottomasti muista paitsi että kepit oli vaikeat. Siinähän ei sinänsä ole mitään uutta, tiesin kyllä että ne on vaikeat ku ei niitä olla viime aikoina juuri harjoteltu mutta se korostu siellä aika paljon ku kaikki muut handlasi ne oikeasti jo aika hyvin, me oltiin ainoat joilla tökki :D Mutta ei se mitään, muuten se rata meni ihan mukavasti, keinu yllätti positiivisesti. Niiden treenien jälkeen jäätiinki sitte aika pitkälle treenitauolle koska mulla oli aika kovasti silloin alkuraskauden pahoinvointia. Nyt näyttäis siltä että olo alkais olla kutakuinki hyvä joten täytynee alkaa elvyttämään harrastusrintamaa :)

Sitä hommaa aloteltiin jo viime perjantaina ku pidettiin yhteistreenit meän poikien ja Marjon Vimpan kanssa. Ohjelmassa oli näyttelytreeniä ja pientä tottistelua ja sitte tehtiin ekat jäljet kaikille.

Tässä muutama Marjon ottama kuva treeneistä meän koirien osalta ja lopussa vielä Vimpanki poseerausta :)

Särön sivulletuloharjoitus

Runtun esiintymistä 

Yhteinen meditointihetki?

Runtun pujottelunäyte

Vimpa on jo aika pätevä

 

Loppuun vielä muutama Jennin ottama kuva ihan muista yhteyksistä

Mortilla on oma kolo

Runtu

Särö

Jäljestämishommista ei otettu kuvia ku ne on aina samannäkösiä :) Jäljet oli helpot, ainoastaan noin 20 askelta ja vanhenivat noin 20 min. Ens kerralla saapii laittaa askelia reippaasti enemmän ku kyllä se homma koirilla tuntu olevan muistissa (vaikkei viime kesänä tehtykään ku ehkä 5 jälkeä). Ens lauantaina tutustutaan uuteen lajiin, nimittäin MEJÄän. Koitan raportoida sen jälkeen miten meni. Runtu siis osallistuu tuohon koulutuspäivään.

Agilitya pitkästä aikaa!

Tänään oli ekat Rovaniemen treenit ja koska kello on tähän aikaan mitä on (23.43), niin en ala kovin pitkästi pohtimaan. Lyhyesti sanottuna: Runtu yllätti jälleen erittäin positiivisesti. Se ei ole koskaan edenny noin hyvin eikä vauhtia vähentäny ees että hypyt oli 45-50 cm ku yleensä ollaan tehty vaan max 30 cm :) Ehkä tauko oli tehny molemmille hyvää (koska onnistuin itekki kerranki vähän ohjauksessa). Tämän päivän harjotteena oli eteneminen ja sehän sopi meille hyvin. Jenni oli mukana kameranaisena ja muutenki apurina joten tässä vähän todisteita.

Ensimmäinen kerta, vähän vielä homma hakusessa.

Toinen kerta meni jo huomattavasti paremmin.

Kolmannella kerralla meni jo ihan kivasti :)

Loppuun vielä pari hauskaa kuvaa:

Ihan innokkaana se on tekemässä hommia

"Paikoillanne.."

Onko seuraavaan maanantaihin vielä pitkä aika?? :D

Lauantaiaamu Raanujärven mummolassa

Viikko sitte mie ja koirat saavuttiin pohjoseen ja asuinjärjestelyt niitten osalta on olleet sen jälkeen semmoset että Särö on Raanujärvellä äiskän (eli mummon) hoidossa ja Runtu asustelee minun kans kaupungissa. Me asustellaan siskojen kaksiossa ylimääräsinä joten montaa koiraa ei sinne voinu ottaa ja kaikki on tuntuneet olevan ihan tyytyväisiä ja sopeutuneet tähän ratkasuun. Tämä järjestely siis siihen asti kunnes saadaan oma asunto Rovaniemeltä. Runtun kans olis tarkotus viritellä agilityhommia Rovaniemen käyttökoirissa ja viime maanantaina pitiki olla ekat treenit, harmittavasti ei silloin vielä kuitenkaan päästy sinne. Ylihuomenna sitten uusi koitos.

Tänä aamuna oli Raniksella -19,5 pakkasta ja aivan tosi nätti auringonpaiste. Käytiin koirien kanssa siksi ihan varta vasten jäällä että jos saatais muutama kuva ku niitä ei ole tullu ihan kauheasti otettua. Siinä samassa tajusin että enhän mie muistanu ottaa kameraa Vantaalta mukaan joten räpsyt on sitte kännykällä otettuja. Täytyy pyytää Tonia tuomaan kamera ku se viikon päästä tulee käymään ja tuo osan muuttokuormasta. Tässä siis vähän kuvasaastetta :)

Rannan rakennuksia

Runtu kiihyttelee

Särö lempipuuhassaan: mönkimässä

Mortti lähti huitelemaan vähän kauemmas ja poikia meinas se homma
vähän ihmetyttää.. Vasemmalta oikealle siis Mortti, Runtu ja Särö.

Särön nakkituijotus

Pieni yhteisposeeraus

Äijästäki pitkästä aikaa poseerauskuva

Heilastelua

Niin tosiaan (viitatakseni Katin kommenttiin edellisessä päivityksessä), onhan Runtu tässä viime aikoina harrastellu kovastiki heilastelua.. Sirma-neitonen on kylästelly viikon ajan melkein joka päivä täällä ja herra on kyllä saanu esitellä hurmaustaitojaan oikein luvan kanssa. Runtun kiinnostus oli selkeästi nousujohteista mutta vasta perjantaina pariskunta pääsi tositoimiin. Peukut pystyyn että tulosta syntyy! :)

Ees jotaki

Kun ei kerran muuten ole mitään päivitettävää niin laitetaan sitte muutama kuva :)



Naamakuva Runtusta



Autossa valmiina lähtöön

Poseerausyritystä syksyllä (Äly ja Väläys :D)

Runtu mielipuuhassaan



Mitähän tässä tapahtuu? Runtu on syöny ruokaansa niin innokkaasti että
sen kuppi on siirtyny kuvan vasemmasta reunasta oven taakse..