Tiivistelmä

Eipä ole viime aikoina ehtiny kauheasti päivittelemään. Tässäpä siis tiivistelmää edellisistä viikoista.

Särön kans käytiin 2.7. Purinalla kahen startin verran keräämässä kokemusta. Oli mukavaa käydä vieraalla kentällä ja oli Särölleki ihan jännää tehä erinnäkösiä esteitä. Kisajärjestelyt oli vähän hämmentävät ensikertalaiselle ku jokaisella radalla oli ensin viralliset kisat ja sen jälkeen epäviralliset startit. Kisojen välissä oli kolme tuntia odotteluaikaa ja mie jo melkein laiskuuksissani ajattelin että lähetään kotia ja jätetään se toinen startti välistä mutta onneksi Toni oli sitä mieltä ettei nyt lähetä mihinkään. Se siis lähti mulle kameramieheksi ja tsemppaajaksi ku Kati ei päässy. Samana päivänä saatiin minun synttärikameraki postista, koekäytettiin siis myös se. Odotteluaikana rämplittiin kameran asetuksia niin paljon että yllättäen patterit ei ihan riittäneetkään loppuun asti ja Särön toisen radan viimeisin este jää näkymättä. Oleellisimmat osat kuitenki näkyy, joten ei se haittaa. Radoissa ei sinänsä ollu mitään ihmeellistä. Hylätyt saatiin molemmista. Kisoja edeltävänä päivänä tajusin tosiaan että koska se on virallinen rata, niin siellähän on sitten kepit, keinu ja rengas, joita ei normi mölliradoilla ole. Kepit meni aika hyvin, molemmilla radoilla tuli virhe samassa kohtaa. Renkaan Särö meni molemmilla radoilla kehikon välistä (ekalla radalla korjasin sen, toisella en enää jaksanu). Keinu oli katastrofi molemmilla kerroilla. Onnistuin myös unohtamaan molemmat radat :D Eka rata meni oikeastaan ihan täysin penkin alle ku jännitin niin kauheasti enkä siksi vaatinu Säröltä kontakteilta yhtään mitään ja se kyllä näkyy. Kaikin puolin kauheata säheltämistä. Toisella radalla tsemppasin vähän mutta koska keinu oli heti toinen este ja se meni täysin lentokeinuksi (vaikka en tosin kauhean paljon muuta oottanukaan) niin heti oli mulla rytmi sekasin. Putkelta oli pakko ottaa kauhea kiihdytys että ehin ottaa Särön hallintaan keppien oikealta puolelta ja koska keskityin kiihdytykseen niin paljon niin unohdin ohjata koiran kunnolla putkeen ja sehän juoksi ohi. Muutenki koko rata meni aika töksähdellen, pari estettä oikein ja kielto, pari estettä oikein ja kielto. Mutta toisella radalla oli jo mahollisuuksia parempaan. Positiivista oli myös että Särö otti kolmen tunnin tauon erittäin lunkisti autossa, pötkötteli siellä aivan rentona :) Tässä ensimmäinen rata ja tässä toinen rata.

Keskiviikkona 11.7. käytin Runtun ja Pietan poikaa Rokua mätsärissä Hyvinkäällä, tarkoituksena harjotella kehäkäyttäytymistä. Sininen nauha saatiin odotetusti, mutta käytös yllätti silti minut totaalisesti. Aluksi tuntu että nuoren pojan pää on niin sekasin kaikista muista koirista että ei siinä ehi keskittyä nameihin, juoksemiseen saati seisomiseen. Mutta ku oltiin hetki ooteltu ja rauhotuttu niin kyllähän sieltä oikein mukava poropoika paljastu :) Minun ei kestäny vielä juosta ollenkaan ku silloin meno meni hyppimiseksi, mutta ku kävelin vain reippaasti niin se ravasi nätisti vierellä. Vielä ku se hiffais seisomisen jalon taidon niin kyllä sen kans voi helposti lähteä oikeaanki näyttelyyn. Mukava nuori mies :) Menomatkalla mätsäriin kävin näppäämässä Marjon ostaman näyttelyhäkin Tuusulasta.

Viime viikonloppuna oli ohjelmassa Lappalaiskoirien kesäleiri Kouvolassa. Sisko Marjo tuli koiransa Vimpan kans perjantai-iltana junalla meille. Sunnuntaina ajeltiin sitte iltapäivällä Kouvolaan. Ei ehitty alotuskahveille ja ekalle luennolle (koiran koulutus) mutta toista luentoa (koiran hieronta) päästiin kuuntelemaan. Jälkeenpäin kävi ilmi että olis kannattanu ehtiä kahveille koska siellä kerrottiin ohjelman muutoksista. Me oltais ehdottomasti haluttu kiihdytyskisoihin joiden piti olla tiistai-iltana, mutta agilitykouluttajan vaihtumisen vuoksi ne oli siirretty sunnuntai-illalle ja ne meni sitte meiltä ohi. Tästä syystä lyhennettiin leiriä vuorokaudella ja lähettiinki pohjosta kohti jo tiistaina päivällä. Maanantaina käytiin Marjon, Vimpan ja Runtun kans harjottelemassa jälkihommia ja niistähän me kyllä innostuttiin! Varsinki ku kouluttaja oli tosi mukava :) Illalla meän piti mennä vielä agilityhommiin, Marjo ja Vimpa ja mie ja Runtu alkeiskurssille ja sitte illala vielä mie ja Särö jatkoryhmään mutta koska jälkihommat veny niin pitkään niin me ei ehitty alkeisryhmiin. Sitte ku lähin Särön kans jatkoryhmään niin kävi ilmi että illan ryhmät oli sateen vuoksi peruttu. Käytiin siis keskenämme treenamassa muutamia esteitä. Kontaktit meni sen mittapuulla jo tosi hyvin, hienosti se jo muisti että sinne on tarkotus pysähtyä. Siellä oli myös kaks hepposta rengasta ja ne se hyppäsi kivasti molemmat. Keppejä tehtiin molemmilta puolilta ja ekalla kerralla se teki myös vasemmalta ohjattuna kepit oikein, lisäksi pystyin pienentämään ohjausapua ja se silti teki ne. Jee, tauko oli selvästi tehny hyvää :D Keinua ei nyt sitte alettu ees kokeilemaan ku siihen pitäis olla superpalkat ja niitä ei nyt ollu mukana. Tiistaina käytiin Marjon ja Vimpan ja Särön kans hakuryhmässä. Särö oli autuaasti jo unohtanu kaiken mitä ollaan joskus treenattu sen kanssa ja aika yllättävää oli myös että sille oli tullu uudestaan jännäys maalimiesten kans. Tarkotus oli ottaa kolme maalimiestä näkölähdöllä. Ensimmäiset kaksi lähti yhtäaikaa viuhkana (toinen keskilinjan oikealle ja toinen vasemmalle puolelle). Ensimmäisenä haettiin vasemmalle lähtenyt ja se meni ihan hyvin. Toisena haettiin oikealle lähtenyt ja sepä oliki jo liian jännä. Aluksi Särö ei tajunnu irrota sinne asti, sitte maalimies kävi näyttäytymässä ja Särö lähti hakemaan sitä, mutta puolessa välissä tuli epävarmuus ja lopulta se jäi haukkumaan mörköhaukkua. Käytiin sitte yhessä hakemassa maalimies sieltä ja sen jälkeen kolmas maalimies muutettiin makkararingiksi. Seki oli Särölle aika jännä paikka, mutta hyvin selvittiin :) Hakutreenien jälkeen saatiinki idea lähteä aikasemmin pois ku oltiin keretty kaikki treeniryhmät käydä mitä haluttiin ja ku se kiihdytyskisaki oli jo menny, joten pakattiin kimpsut ja kampsut ja koirat autoon ja ajeltiin Ouluun.

Oulussa tehtiin kaikille koirille kahdet jäljet. Runtun ekalla jäljellä tein emämokan ku en tarkistanu suuntaa ennen jäljelle lähetystä. Koira lähti ensimmäiseltä askeleelta puoli metriä viistosti vasemmalle ja olin ihan varma että sieltähän se jälki menee. Runtu eteni vielä pari askelta ja lähti sitte selvästi vetämään vasemmalle. Mie tietenki "tiesin" ettei jälki sinne mene enkä seurannu sitä sinne sen enempää, en myöskään antanu paria metriä enemmän löysää vaan jäin oottamaan että kyllä se kohta palaa oikealle jäljelle. Samalla yritin tähystellä että missäs se loppumerkki olikaan (jäljen pituus 50 askelta) enkä sitä löytäny sieltä suunnasta missä sen minun mielestä piti olla. Runtun kertomassa suunnassa oli merkki mutta olin vakuuttunu että sehän on Vimpan jäljen loppumerkki, se kun oli siinä reilun kymmenen metrin päässä. Runtu kävi tasasin väliajoin kiskomassa omaan suuntaansa mutta mie en uskonu ennen ku pyysin Marjoa käymään kauempana kattomassa että olisko se sen loppumerkki vielä enemmän sinne oikealle. Ja olihan se. Eli siis Runtu oli koko ajan kiskonu minua oikealle jäljelle ja mie en uskonu sitä ku luulin tietäväni paremmin. Mikä opetus! Heti ku se seuraavan kerran yritti jäljelle niin päästin sen ja sehän jäljesti näppärästi suoraan purkille. Taitava poika, tollo ohjaaja :D Muut jäljet meni ilman suurempaa draamaa. Särö vouhottaa paljon enemmän ja haluais edetä paljon nopeammin, Runtu tekee rauhallisesti ja määrätietosesti. Ehkä jopa vähän totisesti, se ei tunnu olevan niin kauhean kiinnostunu nameista jäljellä eikä loppupalkan purkin sisällöstä (froliceja) vaan ne vaikuttais enemmän jopa häirittevän sitä ja sen tärkeää työntekoa. Höppänä :)

Torstaina ajeltiin Raanujärvelle ja sain sieltä kivan soiton Katilta. Sirma (Runtun morsian) oli alottanu juoksun, harmillisesti juuri pari päivää "myöhässä" ku oltiin just keretty siirtyä pohjois-Suomeen.. Nyt tarttis löytää sulhaselle kyyti Sipooseen, vapaaehtoset saa ilmoittautua :)

Tällä lomalla oli tarkotus käyttää Särö Salmisen Pekalla eläinlääkärissä ja poistattaa siltä pari pientä rikki mennyttä pientä etuhammasta. Torstai-iltana huomattiin että Runtu oli rikkonu yhen pienen etuhampaan ja tosi tylysti, joten seki on pakko poistaa. Ens viikon torstaina siis eläinlääkäriaika niiden kans, toivottavasti Runtun ei tartte ennen sitä lähteä kosioreissulle.

Kouvolassa kesäleirillä sato vettä jokaisena päivänä joten sieltä ei valitettavasti ole yhtään kuvaa :( Mutta Oulun jälkiharkoista on ja pitää ottaa poikien hampaistaki kuvat ennen eläinlääkäriaikaa. Kamera ei harmillisesti ole nyt juuri täällä anoppilassa matkassa, mutta siirtelen varmaan huomenillalla kuvat tänne.

Päivityksiä takautuvasti

Koiraverkko hommattu, kyllä nyt kelpaa pärtsäillä poikien kans :)

Runtu kävi perjantaina ekoissa aksatreeneissä. Sää ei oikein suosinu, treenien alkuajan sato vettä. Se ei kuitenkaan tahtia haitannu. Harjoteltiin hyppäämistä, putkea, puomia, A-estettä ja pöytää. Kaikki suju hyvin, Runtua ei jänskättäny ollenkaan. Aluksi sillä oli vähän vaikeuksia keskittyä (hypyillä) ku viereisen hypyn kultanen noutaja juoksenteli joka hypyn jälkeen hetken irrallaan (ja poikien treenit alko pienellä pärräämisellä) mutta putkiharjottelussa keskittyminen onnistu jo paremmin :) Kontaktiesteitä en ollu aikonu harjotella vielä ollenkaan ku haluan että R suorittaa ne 2on2off-menetelmällä ja se treeni on vielä vähän kesken. Ollaan siis harjoteltu semmosella "tasolla" sitä asentoa. Otettiin nyt kuitenki ne kontaktit niin että pysäytin sen remmin ja namin avulla oikeaan asentoon samalla käskyllä kuin ollaan harjoteltu sillä "tasolla" ja vapautin sitten siitä. Kontaktiesteet oli tavallista matalampia ja siten helpompia. Reeniin lähtiessä otin sen asenteen etten kiinnitä mitään huomiota sen ääntelyyn ja se oliki huomattavasti hiljasempi ku hallittavuustestissä. Toki tuossa puuhasteltiinki vähän enemmän. Hienoa on kuitenki se, että vaikka se kuinka piippais tai jollottais, niin se jaksaa keskittyä ku aletaan tekemään, mutta ei silti kaahota päättömänä (niinku Särö). Mukava sen kans on puuhastella :)

Lauantaina kävin talkoilemassa seuran agikisoissa ja niiden jälkeen harjoteltiin Runtun kans samoja esteitä ku mitä oltiin kurssilla käyty läpi. Vähän liian vaikeasti tein sille kontaktiesteet koska nehän oliki toisella kentällä ihan täyskokoset. Puomilla se ylösnousussa alko kattelemaan vähän huolestuneesti että kuinka korkealle tässä pitää oikein kiikkua mutta namihoukutuksella tuli oikein kivasti koko puomin ja kivasti myös pysähty kontaktille. A-este oliki sitte ihan liian jyrkkä noin vähälle harjottelulle. Eikä mulla ollu ees remmiä jolla hidastaa sitä. Ekat kaks kertaa koira tuli niin lujaa sinne huipulle että ei ollu mitään toivoa pysähtyä oikeaan asentoon kontaktille (koska R ei selvästikään tienny/tajunnu etukäteen että siihen pitäis pystyä pysähtymään), kolmannella kerralla saatiin onnistunu alastulo mutta sen hinta oli että koira jäi hetkeksi huipulle kattelemaan ja miettimään. Ens kerralla helpompi treeni eikä saa ahnehtia liikaa. Putket se teki tosi reippaasti (harjoteltiin myös käyrää putkea jota ei treeneissä tehty vielä ollenkaan). Kaikin puolin se on kyllä ilonen harrastaja :)

Sunnuntai vietettiin Runtun kans aurinkoisessa säässä mätsärissä kehäkokemusta hakien. Se maltto yllättävän hiljaa ootella omaa vuoroaan (tai ei nyt varsinaisesti hiljaa, mutta sen mittapuulla yllättävän hiljaa :D) mikä oli mukava yllätys. Kehässä homma meni vähän laamailuksi ja jopa välissä perseilyksi, josta se kyllä tsemppasi ku tarpeeksi jämäkästi huomautti. Seuraavia harjotuksia siis bongaamaan (ei yllättäen sijotuttu).

Eilen kävin kuvailemassa Katin ja Sirman tokoepikset ja nehän meni vallan mainiosti! :) Katin luokan jälkeen kävin Särön kans harjottelemassa vähän esteitä (toivottavasti ei oltu liikaa häiriöksi kisailijoille, Särö kun tunnetusti ei osaa tehä mitään juttuja hiljaa). Tällä kertaa Särö meni putkiin suorastaan innokkaasti, jopa tosi pienistä kulmista, se on kiva juttu :) Tehtiin kolmen vuoden tauon jälkeen rengastaki ja seki meni paremmin ku ikinä. Minun pitää kyllä paljon tsempata ohjauskuvioissa, eilenki yritin ohjata koiraraukan kauheasta vauhista hypyn jälkeen putkeen ja olin sijottunu niin väärään paikkaan ku vaan olla voi. Eihän siitä mitään tullu. Mutta aksahommat on kyllä kivoja ja oikeataan tosi mukavaa ku on kaks erilaista koiraa. Täytyy toivoa ettei Runtu kuitenkaan ala ihan yhtä äänekkääksi radalla ku "isoveljensä".. :D

Ai niin joo, Särön kans kävin pyöräilemässä kans yks ilta. Seki osasi hyvin, jatkossa siis pitää yrittää vapaailtoina ehtiä juoksuttamaan niitä pyörän vieressä (toki yks kerrallaan).

Huomenna ohjelmassa viimiset kisat TehisCupia, Särön kanssa siis sinne :)